maanantai 19. lokakuuta 2015

Keltainen kirjasto Ullan kirjoissa





Keltainen kirjasto on tarjonnut upeaa maailmankirjallisuutta jo vuodesta 1954. Sarjan ulkoasu on pysynyt vuosien saatossa yhtenäisenä. Sarjan kirjat säilyttävät usein rahallisen arvonsa eli tyypillinen vanhan kirjan hinta on 30 euroa antikvariaatissa, monen kirjan osalta.


Viimeisin sarjaan kuuluva kirja on 465. kirja eli Saramagon Lissabonin piirityksen kirjuri ja Haruki Murakamin uusin kirja lienee seuraava. Kerään Keltaisen kirjaston kirjoja, mutta en ole koskaan laskenut niiden määrää. Arvioni on, että minulla on yli 200 Keltaista kirjaston kirjaa ja vastaavasti alle 200 Otavan Sinisen kirjaston kirjaa. Etsin kumpiakin omaan kirjastooni. Nämä kaksi sarjaa muodostavat lukemistoni perustan. Ajattelen ehkä, että Keltainen sisältää vanhempaa, paljon klassikkoja. Sininen kirjasto on monisävyisempi, ehkä hieman modernimpi. Kummassakin sarjassa on minulle tärkeitä kirjoja ja kertojia.



Keltaisia suosikkejani ovat Mark Helprinin Jouluinen tarina, Pascal Mercierin Yöjuna Lissaboniin, Amos Ozin Älä kysy yöltä, Tarina rakkaudesta ja pimeydestä, Orhan Pamukin Viattomuuden museo, José Saramagon Elefantin matka, Kazuo Ishiguron Ole luonani aina sekä Eduardo Mendozan Tulvan vuosi. Pidän myös Haruki Murakamin ja Sarah Watersin teoksista. Ne ovat ehkä kevyempiä kuin monet muut. Ja sarjassa on monta, monta kirjailijaa, jolta en ole lukenut vielä yhtäkään kirjaa.


Myös muilla kustantajilla on hienoja sarjoja. WSOY:n Aikamme kertojia on hieno, vanha sarja. Aikamme kertojissa on monta nobelistia. Vanha asu on mustavalkoinen ja uudessa asussa on tummanpunaisessa selässä oranssi tunnus. Esimerkiksi Patrick Modianon teokset on julkaistu tässä sarjassa. Teoksella on Oranssi-sarjansa jne.


Mikä on sinun suosikkisi Keltaisessa kirjastossa?

Keltainen kirjasto Ullan kirjoissa






Kerään sivulleni lukemani Keltaisen kirjaston kirjat. Siirrän sivun aikanaan yläpalkkiin. Aiheen mukainen haku ei toimi tarpeeksi hyvin, joten teen oman tiedoston lukemistani kustantajien sarjoista. Ajan myötä toteutan myös sivun muiden kustantajien sarjoille. Linkit kirjojen nimissä.






Saul Bellow Ainoa oikea


 Torgny Lindgren Akvaviitti


Torgny Lindgren Kimalaisen mettä

  



Jayne Anne Phillips Murhenäytelmä


Don DeLillo Cosmopolis




Sarah Waters Parempaa väkeä
 

Sarah Waters Vieras kartanossa



José Saramago Elefantin matka


José Saramago Oikukas kuolema


  Andrés Neuman Vuosisadan matkustaja


Paul  Auster Illuusioiden kirja



 Alice Munro Kallis elämä


 Alice Munro Nuoruuden ystävä


Jhumpa Lahiri  Kaima


Jhumpa Lahiri Tulvaniitty






Haruki Murakami Norwegian wood





Kerstin Ekman Huijareiden paraati



Peter Høeg Susanin vaikutus


Antonio Muñoz Molina Täysikuu



 Pascal Mercier Yöjuna Lissaboniin  
















Anilda Ibrahimi  Ajan riekaleita






Mark Helprin Talvinen tarina


Bruce Chatwin Erottamattomat


Kazuo Ishiguro Ole luonani aina


Michael Chabon Telegraph Avenue




6 kommenttia:

  1. Keltaisia on mukava listata eli minultakin löytyy vastaava lista. Muita sarjoja en ainakaan vielä ole innostunut listaamaan enkä itse asiassa ehkä niitä niin luekaan.... Keltaisissa on jotain erityistä viehätystä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämä on hyvä tuossa sivupalkissa. Aion päivittää tätä myöhemmin yläpalkkiin. Toinen sarja on Otavan sininen. Joskus sininen on enemmän minua. Myös Aikamme kertojia jne.

      Poista
  2. En ole laskenut kumpia olen lukenut enemmän keltaisia vai sinisiä, mutta tarkoitus olisi listata jossakin vaiheessa kirjat oman palkin alle. Keltaisista muistan aina Opuscolon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ole laskenut, mutta luulisin, että sinisiä on alle 200 ja keltaista yli. Sininen kirjasto on vaikea hahmotettava kirjahyllystä, kun sitä on kahdessa vai kolmessa asussa? Siitä huolimatta sininen tuntuu ehkä enemmän minulle, kun keltaisessa on niin vanhaa "taakkaa". En tarkoita tuolla mitään negaa. Yhtä vaikeitakin kirjoja löytyy kummastakin. Nathalie Sarraute ja kumppanit.

      Poista
  3. En ole lukenut noista (loppuun)yhtään. Muutamaa olen suunnitellut, mutta ehkä tämä keltainen ei kuitenkaan ole minun tyyliäni.
    Tosin nyt tarkistin, että olen lukenut jonkun ja tykännytkin.
    Millä perusteella Tammi luokittelee kirjat kaltaisiin ja sinisiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa on monta hyvää. Waters, Lahiri ja Murakami helpoimpia. Helprin toimii niin kirjana kuin elokuvana, yhtä täydellinen kumpana vain. Chatwin maistuu Steinbeckin lukijoille.

      Kirjoitin epäselvästi, sillä Tammen sarja on keltainen, siinä on julkaistu perinteisesti Nobel-kirjailijoita. Lisäksi on tylsäasuinen Nobel-sarja, jossa on esim. Hessen Arosusiko? Ulkomuistista.

      Sitten Otavalla on oma sarjansa,jota kututaan Otavan kirjastoksi ja usein siniseksi. Sitä on ainakin kolmea asua.

      Lisään tekstini alkuun tekstiä Keltaisesta kirjastosta. Kustantajilla on näitä sarjoja. Wsoyn Aikamme kertojia pitää sisällään upeita kirjoja ja monia nobelisteja. Tässäkin sarjassa on vanha asu ja uusi. Teoksella on oranssi sarjansa.

      Poista

Ilahduta minua kommentilla!