perjantai 29. huhtikuuta 2016

Vappulukuhaaste 2016 ja Kevään kaunottaret



Innostuin Bibliofiilin lukuhaasteesta.Ihanan hassu idea.



Bibliofiilin laatimat säännöt

Haastankin kaikki lukemaan vapun aikana mahdollisimman paljon siman ja munkkien kanssa tai ilman!
  • Ilmoittaudu haasteeseen kommenttikentään ja jätä samalla linkki blogiisi, jotta pääsen kurkkimaan sitten tuloksia.
  • Tämä ei ole maraton, ennemminkin haaste lukea vapun hulinoiden keskellä mahdollisimman paljon.
  • Voit halutessasi kirjoittaa blogissasi päivittyvää postausta maratonkuulumisistasi, mutta riittää, jos kirjoitat maratonistasi koostepostauksen. Kirjaa ylös lukemasi sivumäärä ja teoslistasi ja ilmoita ne julkisesti blogissasi. Jos sinulla ei ole omaa blogia, voit ilmoittaa lukemasi sivumäärän ja halutessasi myös kirjat tämän postauksen kommenttikenttään. Teen  koosteen, johon kirjataan kaikki osallistuneet blogit ja yhteinen luettu sivumäärä.
  • Lukemista ei ole rajoitettu paikkaan tai tilaisuuteen. Voit lukea myös vaikkapa vappupiknikillä!
  • Voit päivittää lukuhaasteen edistymistä myös SOMEen hashtagilla #lukuhaaste

Omat lisäykseni! Keräsin pienen nipun kuvaani. Kunkin kirjan on sovittava tietenkin Vapun väreihin. Montaa kirjakaan ei ole kuvassani. Viihdyn kolmen kirjan seurassa, sillä itse asiassa tuo yksi tiiliskivi olisi riittävästi. Olen lukenut sitä jo jonkin matkaa, mutta haluan lukea sen rauhassa. En päivitä tätä sen enempää, sillä Vappuna on niin paljon muuta mielessä. Palaillaan tekstien kera arjen myötä.

Näitä lueskelen Vapun ajan.



Toivotan kaikille Iloista vappua kevätkukkijoiden kera!

Imikkä aukeamassa





Kevätsieni, punamaljakas



Valkovuokko ja sinivuokko. Jälkimmäinen ei ole yleinen Porvoossa. Valkovuokkoa kasvaa omalla tontilla. Keltavuokkoa on  vain istutettuna pihassa.
Sinivuokon kuvat ovat pähkinälehdosta. Kevätlinnunsilmää en löytänyt. Se on niitä, joita siirretään omaan pihaan, jossa se ei kumminkaan viihdy.  Turhauttavaa. Kyseessä on merkitty suojelualue. Helsingissä sitä olisi Mustavuorella.Toinen paikka oli Stormossen täällä, mutta tyhjä sekin.




Kevätpiippo Luzula pilosa


Näsiä, luonnonvarainen.
Tiesitkö, että näsiä kasvaa myös pohjoisessa? Pohjoisimpia olen nähnyt Tervola-Tornio-Keminmaa alueella




 Corydalis solida pystykiurunkannus kukassa
Luonnonvarainen. Kasvaa luonnonvaraisena meidän tontilla valkovuokon tavoin.






Corydalis pinkki, yritän löytää nimen





Skopolia Scopolia carneolica
Tämä kukka on menneisyyden muisto. Se ei ole mikään erikoinen tuontikukka. Sen taustaa ei tunneta. Se on Kustavin nimmikkokukka. Kievarinkukka on samanlainen, sillä se löytyi entisen majatalon ympäristöstä.













Corydalis nobilis jalokiurunkannus


Tämä ei kuki meillä pihassa vielä, kuvasin tämän kirkkopihalla, paahdepaikka. Viikonloppuna saan varmaan kukalliset kuvat.

Siperian Altain vuoristosta kotoisin oleva jalokiurunkannus on monivuotinen, roteva ja monivartinen unikkokasvi. Kukinnan jälkeen kasvin maanpäälliset osat kuihtuvat virotakseen taas seuraavana kasvukautena.  Etelä-Suomessa jalokiurunkannus on yleinen vanhojen pihojen kasvi ja viljelykarkulainen. Suomessa sitä on kasvatettu 1700-luvun loppupuolelta lähtien.
Kasviin liittyy jännittävä tarina, kuinka se kulkeutui aikoinaan Siperiasta meille. Carl von Linné sai jalokiurunkannuksen siemeniä pyytäessään särkyneensydämen (Lamprocapnos spectabilis) siemeniä. Kasvin kukkiessa paljastuikin, että särkyneensydämen siemenistä kasvoikin jalokiurunkannusta. Carl von Linné sai siemenet suomalaissyntyiseltä Erik Laxmanilta, joka oli pappi, tutkimusmatkailija ja luonnontieteilijä. Laxman teki pääasiallisen elämäntyönsä Siperiassa. Hän keräsi Sinjaja Sopkan - vuorelta Fumaria bulbosan siemeniä, joka sai nimen Corydalis nobilis myöhemmin.




Tulevia kesän ja syksyn 2016 kirjoja




Katselin uteliaana syksyn kirjoja. Kevään kirjatkin ovat vielä osin lukematta ja Mätä on matkaamassa luokseni. Syksyn kirjoista en löytänyt kovinkaan montaa pakollista luettavaa. Keltainen ja Sininen kirjasto on aina etusijalla. Eli enemmän sattumien kautta otan kirjoja lukuun. Siri Pettersenin ja Alain Bradleyn kirjat kiinnostavat erityisesti. Yoko Ogawan ja Peter Sandströmin kirjoja odotan ehkä eniten.  Kirjasyksy tulee hieman varkain ja aina kiireisimpään aikaan.


Art House 

Siri Pettersen: Mahti Korpinkehät #3 (marraskuu)



Atena

Wyllie, Acton & Goldblatt: Aikamatkaajan opas historiaan (syyskuu)

Jo Marchant Hoida mielelläsi  (helmikuu)


Aula & Co.

Ritva Siikala Musta sielu, valkonaama Kertomuksia elämästä ja muukalaisuudesta (helmikuu)




Victoria Aveyard Punainen kuningatar (elokuu)

Lauren Beukes: Zoo City (kesäkuu)

Lone Theils Kohtalokas merimatka Nora Sand 1 (elokuu)

Kaksi tanskalaista tyttöä katoaa jäljettömiin risteilyllä matkalla Englantiin vuonna 1985. Kymmeniä vuosia myöhemmin pienen englantilaisen kylän antiikkikaupasta löytyy vanha matkalaukku, jonka sisältä paljastuu tyttöjen valokuva.

Kuvat löytää tanskalaisen lehden Lontoon kirjeenvaihtaja Nora Sand, joka kiinnostuu tapauksesta ja palaa Tanskaan selvittämään tyttöjen taustaa epämääräisessä nuorisokodissa. Pian hän huomaa sekaantuneensa pahamaineisen, Wolf Hallin vankilassa elinkautista istuvan englantilaisen sarjamurhaajan tekoihin. Tapahtumat saavat uusia, odottamattomia käänteitä, ja pian Nora joutuu pelkäämään omankin henkensä edestä.


Bazar

Lucinda Riley Keskiyön ruusu (kesäkuu) 

Haluan katsastaa tämän.

Emma Chase Torjuttu (kesäkuu) 

Alan Bradley: Loppusoinnun kaiku kalmistossa (syyskuu)

Flavia de Luce, 11-vuotias harrastelijasalapoliisi ja mestarimyrkyttäjä, on tottunut kaivelemaan esiin johtolankoja kemian avulla myös sietämättömien sisartensa päiväkirjoista. Mutta ruumiita hän ei ole aiemmin kaivellut esiin.

Kun Bishop’s Laceyn kylän suojelupyhimyksen Pyhän Tancredin kuolinpäivän 500-vuotisjuhla lähestyy, halutaan pyhimyksen hauta avata asiaan kuuluvin menoin. Ja kukapa muu olisi ensimmäisenä kirkon kryptassa kurkistamassa hautapaaden sisään kuin Flavia? Juhlapäivän järjestelyt joudutaan kuitenkin äkkiä pysäyttämään, kun kivipaaden kannen alta löytyy kylän urkurin ruumis selittämättömästi naamioituna. Kuka kylässä on hautonut kostoa urkuriparalle? Ja miksi hänen naamioitu ruumiinsa on piilotettu pyhimyksen hautaan? Lannistumaton Flavia päättää selvittää asian. Ja se mitä hän kalmistosta kaivaa esiin, ei välttämättä kestä päivänvaloa.


Kate Morton Salaisuuden kantaja (syyskuu)

Helteisenä kesäpäivänä Suffolkissa vuonna 1961 muu perhe nauttii piknikistä puron rannalla, mutta 16-vuotias Laurel pujahtaa lapsuutensa puumajaan. Hän haaveilee pojasta nimeltä Billy, muutosta Lontooseen ja valoisasta tulevaisuudesta. Mutta ennen idyllisen iltapäivän päättymistä Laurel joutuu todistamaan järkyttävää rikosta, jonka näkeminen muuttaa kaiken, mitä hän on siihen asti tiennyt perheestään ja erityisesti rakastavasta äidistään Dorothysta.
Toki odotan tätä kirjaa. Hylätty puutarha ja Paluu Rivertoniin ihastuttivat minua. Kaukaiset hetket ei kohonnut edellisten tasolle.


Gard Sveen Pimeän sylissä (lokakuu)

Kun oslolaisesta asunnosta löytyy nuori prostituoitu henkihieverissä, rikostutkija Tommy Bergmann muistaa poliisiuransa alkuaikojen ahdistavimman näyn, nuoren Kristiane Thorstensenin karmeasti runnellun ruumiin. Kristiane oli joutunut Norjan rikoshistorian tunnetuimman sarjamurhaajan, opettaja Anders Raskin, uhriksi. Rask on kuitenkin istunut 90-luvulta asti psykiatrisessa vankisairaalassa.

Myös Kristianen äiti ahdistuu nuoren prostituoidun murhasta. Hänen on kuitenkin varjeltava omia salaisuuksiaan eikä hän ei voi kertoa totuutta kohtalokkaasta yöstä, jolloin oma tytär katosi.


Luin Sveenin Raskaat varjot ja päätin jatkaa kirjailijan seurassa.




LIKE

Steinar Bragi: Sumu (lokakuu)

Psykologista kauhua Islannin takamailta. Neljä nuorta aikuista on lomalla Islannin erämailla, kun heidän jeeppinsä törmää syvässä sumussa mökin seinään keskellä ei mitään. Auto hajoaa ja mökin salaperäiset vanhukset tarjoavat matkalaisille yöpaikan. Puhelimet eivät löydä kenttää, seurueen koira katoaa ja selittämättömät tapahtumat alkavat horjuttaa matkalaisten mieltä.


Hugh Howey: Hiekka (heinäkuu)


Linn Ullman Rajattomat (syyskuu)
Like julkaisee lokakuussa Linn Ullmannin uuden romaanin Rauhattomat. Romaani kertoo isästä ja tyttärestä, jotka suunnittelevat kirjaa isän vanhenemisesta. Vanhuus on kuitenkin ottanut isästä niin vahvan otteen, että syntyykin romaani vanhemmista, jotka haluaisivat lapsiksi, ja lapsesta, joka haluaa aikuiseksi.

Lena Hulden Rutto (syyskuu)


Tuskin mitään tautia on pelätty ihmiskunnan historiassa samalla tavalla kuin ruttoa. Oireet vaivat olla kauhistuttavat: tartunnan saaneen suusta ja nenästä tulvii verta ja hän kuolee muutamassa tunnissa.
Historioitsija ja hyönteistieteilijä Lena Huldénin kiehtova tietoteos matkaa läpi ruton historian ja selittää taudin syntymekanismeja sekä sitä, miksi se leviää ja tappaa niin tehokkaasti

Katariina Vuori Kukkaisruokaa (kesäkuu)


OTAVA

Emma Cline Tytöt (elokuu)

Kohuttu esikoisromaani tytöistä, heidän voimastaan, haavoittuvuudestaan ja kiihkeästä halustaan kuulua joukkoon.Kesällä 1969 neljätoistavuotias kalifornialaistyttö Evie on tylsistynyt, yksinäinen ja janoaa uusia kokemuksia.Hän ihastuu puistossa kohtaamaansa kauniiseen hippityttöön ja päätyy tämän matkassa kommuuniin, jota pyörittää karismaattinen Russell. Kun vapaan rakkauden huuma vähitellen murenee, alkaa raadollinen totuus idyllin taustalla paljastua.Lopulta tapahtumat riistäytyvät kokonaan käsistä.





Mo Yan Punainen durra (syyskuu)

Tämän kirjan suomentuminen on ilo. Olen nähnyt tämän elokuvana nimellä Red Sorghum.

Nobelistin ensimmäisessä ja tunnetuimmassa romaanissa myytit ja kansantarinat sekoittuvat kertomukseen suvusta, sodasta ja rakkaudestaNuori tyttö naitetaan durraviinatislaamon omistajan pojalle ja joutuu miehensä ja appiukkonsa kuoltua ottamaan ohjat käsiinsä. Tislaamo menestyy ja perhe vaurastuu, kunnes sota pyyhkäisee seudun yli eikä mikäään jää ennalleen. Häikäisevän kauniina lainehtivat pellot muodostavat taustan Kiinassa kohua herättäneen raadolliselle sodan ja kuoleman kuvaukselle.


Johanna Valkama Itämeren Auri (huhtikuu)

Pienessä Suolammen kylässä asuva nuori Auri aikoo kohota Hämeen mahtavimmaksi parantajaksi. Kun Auri eräänä päivänä pelastaa metsästä haavoittuneen, komean muukalaisen, hänen kaikki suunnitelmansa joutuvat vaakalaudalle. Parantajan tie ei ole vaimon tie, mutta merten takaa saapunut Haakon herättää Aurissa tunteita, joita vastaan neidon on aina vain vaikeampi taistella. Mutta onko Haakon todellisuudessa se rauhanomainen kauppias, joka hän väittää olevansa?
Rautakauden Pohjolaan sijoittuvaa romanttista seikkailua maustaa taianomainen suomalaisen luonnon kuvaus.




S. K. Tremayne Jääkaksoset (heinäkuu)

Identtisistä kaksostytöistä toinen on kuollut - mutta vanhemmat eivät ole varmoja, kumpi. Hyytävä psykologinen trilleri on ollut suurmenestys ympäri maailman.On kulunut vuosi siitä, kun toinen identtisistä kaksostytöistä on kuollut onnettomuudessa. Perhe päättää muuttaa syrjäiselle majakkasaarelle Skotlantiin toiveenaan jättää taakseen hirveä tragedia. Se ei kuitenkaan onnistu, sillä vanhempien kauhuksi henkiin jäänyt tytär väittää olevansa kuollut sisarensa.Kun myrsky pakottaa perheen äidin ja tyttären eristyksiin saarelle, piinaavat kysymykset eivät jätä äitiä rauhaan. Mitä oikein tapahtui tuona kohtalokkaana päivänä, kun toinen kaksosista menehtyi?


Mari Jungstedt Luvattu maa

Lomaidylli järkkyy Kanarian saarten turistirannoilla. Lomakohteisiin tehtyjen iskujen sarja järkyttää niin turisteja kuin paikallisia. Toimittaja Sara Moberg ja ex-poliisi Kristian Wede yhdistävät jälleen voimansa tutkiakseen tapauksia. Jäljet johtavat kauas, aina 1950-luvulle ja skandinaavituristien ensimmäisiin Kanarian-matkoihin asti.San Agustíniin eläkepäivikseen asettunut Bengt Andersson taas havahtuu humalaisesta unesta ja löytää vaimonsa kuoliaaksi pahoinpideltynä. Hänellä ei ole muistikuvia edellisillasta - hänkö tämän kammottavan teon on tehnyt?

Ihana tuo kansi ja Strelitzia hehku.


Essi Tammimaa Noaidin tytär jatkuu eli minulta on lukematta aloitus. Eli Tulva ilmestyy syksyllä.




Caroline Eriksson Kadonneet (heinäkuu)

Mihin kaikkeen äiti on valmis lapsensa vuoksi? Piinaava psykologinen trilleri saa lukijan epäilemään jokaisen henkilön motiiveja.Kauniina myöhäiskesän päivänä Greta, Alex ja nelivuotias Smilla-tyttö soutavat retkelle saareen. Kun Greta herää päivätorkuilta, isä ja tytär ovat kadonneet.Kuumeinen etsintä ei tuota tulosta, ja epätoivoinen äiti tulee vedetyksi yhä syvemmälle pimeään. Voiko hänen muistiinsa luottaa? Ja millainen Gretan ja Alexin suhde pohjimmiltaan on? Lopulta mikään ei ole miltä näyttää.


Julian Fellowes Belgravia

Downton Abbeyn käsikirjoittajan lumoava uutuus.
Aatelissukuun kuuluva nuori Edmund järjestää nousukasperheelle kutsun tätinsä järjestämiin tanssiaisiin, sillä hän on rakastunut perheen lumoavan kauniiseen tyttäreen Sophiaan. Tanssiaisissa nuoret ovat toistensa pauloissa, mutta juhlahumu keskeytyy tietoon Napoleonin lähestymisestä. Moni juhlijoista joutuu lähtemään suoraan taisteluun ja kaatuu Waterloon kentille paraatiasussaan. Sophian ja Edmundin välillä ehti kuitenkin tapahtua jotakin, jonka vaikutukset ravistelevat vielä vuosikymmeniä myöhemmin Lontoon uutta, hohdokasta korttelia Belgraviaa.
Julian Fellowes (s. 1949) on Emmy- ja Oscar-palkittu käsikirjoittaja, ohjaaja, näyttelijä ja kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten menestyssarja Downton Abbeyn luojana ja käsikirjoittajana.

 




SILTALA

Helmi Kekkonen Vieraat (syyskuu).
Tämän luen varmuudella, sillä kirjailijan aiemmat teokset Suojaton ja Valinta ihastuttivat minua.





Klas Östergren Twist (syyskuu)



Anna-Lisa Amberg Piireissä Ihmisiä ja ilmiöitä
Mascha von Heirothin

(1871–1934) elämän varrelta

Markku Eskelinen Raukoilla rajoilla

Pèter Gàrdos 117 kirjettä (elokuu)



Agnete Friis –Lene Kaaberbøl Huomaavainen murhaaja (elokuu)



S&S

Peter Sandström Laudatur (elokuu)

Tämä kirjan luen varmuudella. Olen lukenut kirjailijalta aiemmin ihastuttavan teoksen Valkea Kuulas. 




Cilla & Rolf Börjelind Musta aamunkoitto
(kesäkuu)

Care Santos Suklaan maku (kesäkuu)



TAMMI

Haruki Murakami Miehiä ilman naisia (syyskuu)

Hämmästyttävän kekseliääseen tapaansa Murakami kertoo kaipuusta ja himosta, unohtumattomista naisista ja tunteellisista miehistä.
Tarinassa Rakastunut Samsa kertoja muuttuu Gregor Samsaksi, totuttelee uuteen tottelemattomaan kehoonsa ja rakastuu kyttyräselkäiseen lukkoseppätyttöön. Šeherazadessa nainen kertoo kotiin suljetulle miehelle uskomattoman tarinan aina rakastelun jälkeen. Kinossa myyntimies irtisanoutuu avioeron jälkeen ja perustaa baarin eräälle Tokion sivukujalle. Asiakkaaksi tulee muiden muassa salaperäinen nainen, jolla on tupakanpolttamia ihossaan. Huikeassa tarinakokoelmassaan Murakami yhdistää nautinnollisesti surumielisyyden, huumorin ja fantasian.




Riitta Jalonen: Kirkkaus

Aistivoimainen tarina kirjailijasta ja kirjoittamisen pakosta.

"Kierrän kirjoituspaperin valmiiksi koneeseen. Minulla ei ole aavistustakaan, mitä tulen kirjoittamaan. Kirja on kuitenkin jo sisälläni, on ollut kauan odottamassa oikeaa aikaa ja oikeaa paikkaa." Janetin kotitalossa on huone, jonne kuolleet pannaan odottamaan hautaamista. Siellä on maannut Janetin kaksi siskoa ja sinne on vaarassa päätyä myös Geordie-veli, jolla on kaatumatauti ja taipumus juoda liikaa.

Janetilla itsellään on kirkuvanpunainen tukka ja päässä häiritseviä ajatuksia. Mutta kun hän saa käteensä kynän ja eteensä paperia, kaikki muuttuu: maailmasta tulee hetkeksi kaunis ja ymmärrettävä.Olen lukenut Jaloselta aiemmin Todistaja Brigitin talossa, josta pidin kovasti. Tätä kirjaa odotan todella.




Maria Turtschaninoff: Naondel Punaisen luostarin kronikat #2 (lokakuu)

Joel Dicker Baltimoren sukuhaaran tragedia


Kertomus ystävyydestä, rakkaudesta ja paratiisiin luikertavasta käärmeestä. Dickerin varmaotteinen nuoruudenkuvaus viihdyttää jokaista lukijaa.Esikoisromaanillaan Totuus Harry Quebertin tapauksesta maailmanmenestykseen noussut Joël Dicker palaa uudessa kirjassaan kirjailija Marcus Goldmanin nuoruuteen. Poikaiässä Marcus ihailee suuresti rikkaita serkkujaan, Baltimoren sukuhaaran Goldmaneja. Baltimoressa ja perheen kesäasunnolla vietetyt ajat kangastelevat kultaisina hänen mielessään. Mutta kaikki ei ollut kultaa mikä kiiltää, ja nyt Marcus palaa nuoruuteensa ja kysyy: mitä todella tapahtui? Mikä johti Draamaan, joka tuhosi kaiken?



Yoko Ogawa Professori ja taloudenhoitaja kk (elokuu)

Viehättävä japanilainen romaani kertoo entisestä matematiikan professorista, jonka muisti ulottuu vain 80 minuutin päähän, hänen talouttaan hoitavasta nuoresta naisesta ja naisen 10-vuotiaasta pojasta, "Juuresta". Aluksi yhteiselämä tuntuu hankalalta ja toisten tavat vaikeilta hyväksyä, mutta yllättäen erikoinen kolmikko löytää yhteisen nimittäjän baseballista ja salaisuudet alkavat selvitä. Kuka on nainen professorin keräilykorttilaatikon pohjalta löytyneessä valokuvassa? Mikä taloudenhoitajan elämän miehiä vaivaa? Voiko rakastaa ihmistä jota ei muista? Mistä numerot tulevat? Tämä koskettava ja inhimillinen tarina johdattaa lukijankin matemaattisen maailman ihmeiden äärelle.

Tämä kirja on ensisijaisia luettevia syksyn kirjoissani.





WSOY

Elena Mady: Varjo The Body Jumper #2 (elokuu)


Jos elämä on kuin dekkarin sivuilta, ongelmat eivät pääty yhteen täydelliseen suudelmaan.
Onko sinulla mitään käsitystä siitä, millaista on elää jonkun toisen elämää, joka ikinen päivä?
Jos selviää sarjamurhaajan kynsistä naapurin hakkerikomistuksen syliin, elämän pitäisi olla mallillaan. Vaihdokas Alex saa kuitenkin kokea keinonahoissaan, että mikään ei ole niin kuin toivoisi. Hänen henkeään uhataan, ja jokainen askel kohti omaa identiteettiä tuntuu painajaisen tavoin johtavankin kauemmaksi siitä. Kukaan ei myöskään tunnu haluavan ottaa käyttöön Alexin perimän yhtiön teknologiaa, joka olisi askel eroon fossiilisista polttoaineista.
Kintereillä lymyävä pahuus uhkaa jokaista, jota Alex rakastaa. Onko jäljellä muuta vaihtoehtoa kuin jättää kaikki taakseen?


maanantai 25. huhtikuuta 2016

Raija Kivimetsä Villiinny villivihanneksiin ja Ulla Lehtonen Syö itsesi terveeksi


Villivihanneksista

Villivihannesten aika on jo alkanut, sillä voikukkaa ja vuohenputkea saa jo omasta pihasta. Katsotaan kahta aihepiirin kirjaa. Raija Kivimetsän Villiinny villivihanneksiin Elinvoimaa ja energiaa luonnosta on uudistettu laitos. Toisena esittelen Ulla Lehtosen kirjan Syö itsesi terveeksi. Olen lukenut Lehtosen kirjoja alusta lähtien. Hänen kirjoissaan minua viehättää pitkään omakohtaiseen kokemukseen perustuvan tiedon määrä. Lehtosesta minulle tulee mieleen usein hassu muisto, muistan itseni ostamassa siemeniä piskuisesta taimitarhasta, joka sijaitsi Puotilan metroaseman alla suojaisessa poukamassa. Hah.

Lehtosen kirjan ohella olen lukenut monia muita. Viime vuonna ilmestyi muun muassa Katariina Vuoren ihastuttava teos Nokkonen sekä Rune Kalf-Hansenin, Lisen Sundgrenin ja Charlotte Gawellin teos Villi keittiö, joka on vanha oma suosikkini, ja joka saatiin viimeinkin suomeksi. Olen käyttänyt pitkään villivihanneksia. Kerään ne puhtailta paikoilta. En lähtisi keräämään niitä asutuskeskusten lähiympäristöistä. Viime kesänä jouduin syömään voikukkamuffinsin, joka ui jäätelössä. Yritin heitellä siitä puskiin, kun istuimme ulkona. Voikukan määrässä ei ollut mitään järkeä, joten sain siitä kauhun. Puolisoni teki perinteisiä sitruunamuffinseja viikonloppuna, jotta inhoni katoaisi. Hän osaa. Pidän myös kovasti Marja-Liisa Pitkäsen kirjasta Räpsäys ja tattirötti.  Syömistä luonnonkasveista ja sienistä ympäri vuoden.

Suhtaudun yleensä hyvin nihkeästi uusiin painoksiin, mutta näistä ilahduin. Kasvikirjoissa on hyvin yleistä, että vaihdetaan kirjan nimi ja kansi, jolloin saadaan uusi kirja. Puutarhakirjoissa tähän törmää jatkuvasti. Lajitekstit saattavat toistua aivan samanlaisina kirjasta toiseen. Lukijaa voisi arvostaa edes hieman.  Nämä kaksi kirjaa ovat hyviä esimerkkejä uudistumisesta. Mihin villivihannekset muuttuisivat? Kivimetsän ruokaohjeet ovat trendikkäitä ja niissä käytetään terveellisiä raaka-aineita.


Raija Kivimetsä Villiinny villivihanneksiin Elinvoimaa ja energiaa luonnosta
Kirjapaja 2016. kustantajalta. Kiitoksin


Aito kokemus on aito kokemus. Voikukka on ihan jotain muuta aidossa ympäristössään, jossa sitä voi hypistellä, haistella ja maistella, kuin vain kuvana tai videopätkänä tabletilla.


Viillinny villivihanneksiin on täysin uudistettu laitos  vuonna 2005 ilmestyneestä  teoksesta Villiinny villivihanneksiin - luontoliikuntaa ja herkkuja koko perheelle. Raija Kivimetsän teos tutustuttaa kotoiseen luontoomme, joka on tulvillaan monenlaista maukasta syötävää. Kirjan alkaa hortaliikunnasta ja luontosuhteesta. Luonnossa liikkuminen tekee tutkitusti hyvää niin keholle kuin mielelle. Kivimäki tuo esiin lähiluonnosta saatavan ruoan merkityksen. Ennen lajiesittelyjä on erinomainen katsaus villivihannesten keräämiseen ja käsittelyyn.

Joko sinä keräät aamiaismoothien ainekset tai aamiaisleivänpäälliset omalta kotipihalta tai lähiluonnosta?

Villiinny villivihanneksiin esittelee ahomansikan, maitohorsman, nokkonen, piharatamon, poimulehden, puna-apilan, pihlajan, kuusen, koivun, siankärsämön, voikukan, vuohenputken, litulaukan, käenkaalin ja peltokanankaalin. Lajiluettelo on suppea. Suppeus ei kuitenkaan merkitse vähäisyyttä, vaan se luo turvallisuutta ja luotettavuutta. Olisin itse ehkä sisällyttänyt mukaan vadelman, väinönputken, saksankirvelin, keto-orvokin ja maahumalan. Erityisen ilahtunut olen litulaukan listaamisesta mukaan.


Kirjan loppuosassa on paljon ruokaohjeita. Teos tutustuttaa yleisiin villivihanneksiimme ja innostaa niiden hyödyntämiseen. Kivimäki vakuuttaa ohjeillaan, että ne ovat kokeiltuja. Löysin ohjeista monta ihanaa uutta ohjetta testaukseen. Sieni-hortapiiraasen laittaisin kuitenkin mieluummin muita sieniä kuin haaparouskuja. Ohjeet ovat moderneja ja houkuttelevia. Vuohenputkipesto ja nokkossämpylät ovat jo ennestään olleet omia suosikkejani. Nokkos-feta-bataattipiirasta aion kokeilla ensi viikonloppuna. Ruokaohjeisiin olisin liittänyt värikuvat annoksista, koska villivihannekset ovat kuvauksellisia ja kuvat informatiivisia.


Kivimetsä korostaa hyvin villivihannesten ekologisia ja terveydellisiä etuja. Tieteelliset nimet tuottavat usein hankaluuksia kirjoissa. Itse näen heti niissä virheet ilman, että minun pitäisi tarkistaa. Biologille lattarit ovat niin olennainen osa kasvia. Maitohorsman tieteellinen nimi on vanha eli niissä pitäisi noudattaa Retkeilykasvion 4. painosta tai Kassua. Villivihannekset ovat hyvän olon ruokaa koko perheelle - terveellistä, maukasta ravintoa. ja jo niiden kerääminen tuottaa iloa.


Mitä sinä aiot hyödyntää luonnonantimista?

Minun odotuksia ovat nämä. Ja saanko esitellä VAAKAKUVIA ja ehkä minun on syytä huomauttaa, että nämä ovat viime vuodelta. Toisin kuin valkovuokkoni Siniunikossa.

Alliaria petiolata litulaukka


Poimulehtä ja valkopeippiä


Nokkosen satoa





Nokkosen kuivausta


Saksankirveli


Ahomansikka


Voikukkaa



Voikukkamuffinseja osaavin käsin tehtynä


Achille millefolium siankärsämö on vaikea kuvattava, niin että kukinto sekä lehdet erottuvat.




Aegopodium podagraria Vuohenputki
 Tässä kuvassa vuohenputken habitus on hyvin esillä.





Vuohenjuuripesto pikkupizzat


Pakkohan minun laittaa sienetkin tähän, aivan pakko ja ylpeästi VAAKAKUVINA.




Ulla Lehtonen Syö itsesi terveeksi – 100 kotimaista puutarhakasvia ruokana ja rohtona
Into 2016. Kustantajalta. Kiitoksin.
Teos on uudistettu painos Loki-kirjojen alkuperäisteoksesta.

Ulla Lehtosen kirja johdattaa sadan kasviksen tai marjan käyttöön sekä niiden terveysvaikutuksiin että ravintotietouteen. Mukaan mahtuu reseptejä, vinkkejä viljelystä, kulttuurihistoriaa ja vanhan kansan tietoa kasvisten parantavasta vaikutuksesta. Arastelen yleensä näitä parantavia kirjoja, mutta Ulla Lehtosen sanoihin luotan. Uskon hänen pitkään kokemukseen. Parantavat vaikutukset ovat uskottavia ja käytettävät kasvit turvallisia.  Liian usein esitetään kasvien parantavan vaikka leukemian ilman, että vedotaan mihinkään lähteeseen. Ihmiset etsivät kuitenkin opasta hyvinvointiin.
Ulla Lehtonen kirjoittaa johdannossaan 2007, että hän on 40 vuotta luomuviljellyt esittelemiään kasveja, ja aina kaikki kasvikset eivät ole perheelle maistuneet.
Yhden hyväksi kokemani neuvon haluan jo nyt antaa: kun tarjoat perheellesi ensimmäistä kertaa uutta kasvista, tee ruuasta mahdollisimman maistuvaa, toisin sanoen älä säästele rasvoja ja muita herkkuja. Kun perhe maistelee ja hyväksyy kasvin, voi sitten myöhemmin tehdä ruuasta ”terveellisempää” käyttämällä rasvoja ja sokereita niukemmin.
Niukan johdannon jälkeen mennään suoraan asiaan. Kymmenessä pääluvussa käsitellään:
Juuri- ja mukulakasvit osuudessa käsitellään perinteiset juurikasvit porkkanasta perunaan, jossa viimeksi mainittua käsitellään sivukaupalla ja reseptejäkin on varmaan eniten. Peruna esitellään laajasti. Osuuden reseptit ovat  perinteisiä ja  kasvisten käyttöön tottuneille tuttuja. Osuuteen käytetään 112 sivua.
Kaalit osuudessa käsitellään perinteiset kaali ja mukana on jo nykyiset ”hitit” parsakaali ja lehtikaali. Reseptejä on aika niukasti, parsakaalista ei yhtään ja lehtikaalista sentään kaksi.
Ruusukaalista saa mikrossa nopeasti maukasta syömistä. Minä peitän mikrovuoan paksulti purjorenkailla. Lisään päälle ohuita ruusukaaliviipaleita ja peitän nämä tomaattiviipaleilla. Lisään paistoksen pinnalle seesaminsiemeniä ja nesteeksi kasiliemi-kermaseosta. Kypsennän kunnes kaali on pehmeää.
Sipulit osuus käsittelee hyvin pitkästi valkosipulia. Sipulireseptitikin ovat melko tavanomaisia.  Lehtonen antaa vinkiksi, että minttu on sipulia sisältävien salaattien mainio mauste.
Palkokasvit ovat proteiinin lähteenä ihmiskunnalle tärkeä ja tulevat tulevaisuudessa entisestään korostumaan, sillä eläinproteiinia ei riitä kaikille. Palkokasveista tarjotut reseptit ovat perinteisiä.
Salaatit käsittelee salaattikasveja lehtisalaatista mizunaan ja mahtuupa mukaan tuttu voikukkakin.
Lehtonen kirjoittaa: Olen viljellyt voikukkaa italialaisista siemenistä, ja viljely on ollut helppoa. Suomalainen luonnonvarainen voikukka on kuitenkin niin hyvänmakuinen, satoisa ja kaunis, että viljely on ajanhaaskausta. Voikukan käyttö ravintona on sen sijaan järkevää.
Voikukka on päivittäisen smoothieni perusraakaaine.
Pinaattikasveihin luetaan eri kasvisukuihin kuuluvia kasveja, joiden lehtiä ja versoja käytetään ruoaksi. Tähän ryhmään kuuluu perinteisen pinaatin rinnalla myös nokkonen, joka on voikukan ohella tärkein villiyrtti. Tähän ryhmään luetaan myös mangoldi ja Lehtonen tuntee jo yhden suosikkini: mangoldinlehtisienikääryleet (meillä tietenkin herkkutatista).
Runsaasti lämpöä vaativat vihannekset käsittelee kasvihuonevihanneksia, kurpitsaa ja maissia.  Osuus tarjoaa runsaasti salsareseptejä, mutta tämän hetken muotivihannes chiliä ei hehkuteta.
Monivuotiset vihanneskasvit. Tässä käsitellään vain parsa ja raparperi.
Yrtit käsittelee mausteyrttejä eikä käsittele niitä lajikohtaisesti. Osuudessa keskitytään yrtteihin suolan korvaajana ruoanlaitossa ja reseptitkin ovat  ’yrteillä maustettuja ruokia keittiössä’.
Marjat osuudessa käsitellään perinteiset marjat mustikasta marja-aroniaan lyhyesti ja tarjotaan lähinnä hillo- ja kiisselireseptejä, vain kaksi leivonnaista. Olisin kaivannut mukaan jotain nykyään niin suosittua puuroreseptiä esim. mustikasta.
Kasvikset ja terveys käsittelee nimensä mukaisesti kasvien terveysvaikutuksia. Kappaleen tietoihin on toki tullut paljon uutta tietoa, mutta kirjan tietoja ei ole päivitetty. Myös monia uskomuksia on mukava lukea.  Englannissa uskottiin 1600-luvulla, että se, joka söi perunaa päivittäin, ei elänyt seitsemää vuotta pitempään.
Lehtonen: Kotipuutarhassa: josta satoa ei toimiteta luomuna myyntiin, luomusäännöksiä voi noudattaa oman järjen, omien mahdollisuuksien ja mieltymysten ja voimien mukaan.